Vanha paloruisku


Kilpiäisten VPK hankki hevosvetoisen käsivoimaruiskun vuonna 1933. Kesäisin ruiskua kuljetettiin kärryillä, mutta talvella se oli mahdollista siirtää rekeen.
Paloruiskun kuljetuksesta vastasi Kilpiäisten Halmeen talon hevonen.
Kun Mukkulan tiilitehdas paloi 1947, lähti Kilpiäisistä joukkue sammuttamaan paloa. Halmeen uusi ori ei ollut vielä ollut kertaakaan aisojen välissä. Halmeen poika sai sen kuitenkin valjastettua palokärryn eteen. Kaikki meni hyvin Mukkulanmäkeen saakka, mutta sitten hevonen pillastui sillä seurauksella, että paloruisku putosi kärryiltä. Hevonen jatkoi matkaansa aina palopaikalle saakka, ennen kuin se saatiin pysähtymään. Haettiinhan se ruisku sitten ja oltiin mukana 
sammuttamassa suurpaloa. 
Silminnäkijöiden mukaan ilman paloruiskua tullut hevonen, joka oli hurjistunut kovasti, oli ollut näky sinänsä. Oli kuin gladiaattorit olisivat nousseet haudastaan, kun Halmeen poika yritti pysyä kyydissä mukana ja hallita hevosta.
Palon sammutustyön jälkeen Kilpiäisten VPK sai historiansa ensimmäisen moottoriruiskun. 
Ruiskun lisäksi kärryissä kuljetettiin muutakin sammutuskalustoa
Tornissa näkyvät lommot ovat voineet syntyä ruiskun pudottua kärryistä Mukkulan tiilitehtaan palon yhteydessä
Ruiskun tekniikkaa ja mittoja

Paloruisku on valmistettu 1900-luvun alkupuolella J. H. Törnroosin pelti- ja metallitehtaassa Lahdessa.

Tuon aikakauden paloruiskutyyppejä olivat mm. vakuutusruiskut, taloruiskut, kartanoruiskut, kyläkuntaruiskut ja kuntaruiskut.

Kyläkuntaruiskut ja kuntaruiskut olivat näistä tehokkaimpia. Ne olivat kaksisylinterisiä ja niissä oli rauta-amme sammutusvedelle.
Ulkonäöltään kyläkuntaruiskut ja kuntaruiskut olivat samankaltaisia. Kuntaruiskut ja kyläkuntaruiskujen järeimmät mallit olivat vahvempitekoisia ja esimerkiksi suuremmilla sylintereillä varustettuja. Lisäksi niiden sylinterit olivat helposti käsille päästävissä ja ruiskussa saattoi olla imulaite. 

Pienimpien kyläkuntaruiskujen vesisäiliö oli 130-250 litrainen ja pumppaamiseen tarvittiin ruiskun koosta riippuen 2-6 miestä. Vettä voitiin pumpata 130-200 litraa minuutissa ja vesisuihkun pituus oli 24-30 metriä.

Suurimpien kyläkuntaruiskujen ja kuntaruiskujen vesisäiliö oli 250-350 litrainen ja pumppaamiseen tarvittiin jopa 8 miestä. Vettä voitiin pumpata 250-300 litraa minuutissa ja vesisuihkun pituus oli 30-32 metriä. Suurin litramäärä saavutettiin imulaitteella varustetuilla ruiskuilla. 

Letkujen pituus ja läpimitta vaihtelivat ruiskun tehokkuuden mukaan. Letkujen pituus oli 5-12m ja läpimitta 60-100mm.

Edellä mainitut tekniset ominaisuudet on kerätty 1920-1930 luvun ruiskujen myyntiesitteistä. Joissakin esitteissä vesisuihku on määritetty suihkun pituudella ja joissakin suihkun korkeudella. 
Joillakin ruiskuvalmistajilla kyläkuntaruiskuista oli tarjolla eri malleja ja myös järeimpiä valikoimassa olleita ruiskuja kutsuttiin kyläkuntaruiskuksi. Joillakin valmistajilla tehokkaimmat mallit oli nimetty kuntaruiskuiksi.

Edellä mainittujen ominaisuuksien pohjalta voidaan päätellä, että Kilpiäisten VPK:n ruisku on kuulunut tehokkaimpiin valittavissa oleviin ruiskuihin. Siinä on imulaite, suuri vesisäiliö ja läpimitaltaan suuret letkulähdöt. Myös sylinterit ja muu tekniikka on järeää.

Jos sinulla on tarkempaa tietoa vanhojen paloruiskujen tai juuri vastaavan paloruiskun historiasta, niin olisimme kiinnostuneita kuulemaan asiasta lisää.
Lahden pelti- ja metallitehdas Oy:n (Entinen J. H. Törnroos) mainos
Hevoskärryt ja reki ovat ilmeisesti olleet erillisiä ruiskusta riippumattomia hankintoja. Kärryissä olevat aisat ovat alunperin VPK:n reestä.
Kärryn pyörässä oleva merkintä
Kärryn aisat
Hevoskärryn pyörät oli mahdollista korvata jalaksilla talveksi. Yksi jalaksista on rikkoutunut.
VPK:lla oli myös erillinen reki talvikäyttöä varten
Kuvia vesisäiliöstä
Pumppausaisat sai nopeasti käännettyä kuljetusasentoon sokan irrottamalla
Imuletkulla vettä saatiin imettyä vaikkapa järvestä
Vuosien saatossa paloruisku päätyi ulkosäilytyksessä ollessaan todella huonoon kuntoon. Vuonna 1991 se päätettiin kunnostaa.
Paloruisku ennen kunnostusta
Ruiskun kunnostuksesta pidettiin kirjanpitoa. Mittakuvat on tehty samassa yhteydessä.
Ruiskun ja kärryjen entisöintiä
Ruisku siirrettiin sille valmistettuun vitriiniin 9.11.1991
Kerhotalolle tuotiin 4.8.2022 näytteille noin vuodelta 1914 oleva kyläkuntaruisku. Paloruisku on entisöity vuonna 2022. Kyseinen ruisku ei ole ollut mukana Kilpiäisten VPK:n vuoteen 1955 jatkuneessa sammutustoiminnassa, mutta se on osaltaan kertomassa minkälaisella kalustolla aikoinaan tulipaloja on sammutettu. Paloruisku on sijoitettuna Kilpiäisten VPK:n vanhan paloreen päälle. Alunperin ruisku on peräisin Ikaalisista.
Paloruisku on täysin toimintakuntoinen.
Video entisöinnin jälkeisestä ensitestauksesta.